Jäsenille
Kyron sairauskassan säännöt 1.1.2023 alkaen
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Kyron sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Hämeenkyrö.
2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021). Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
3 §
Kassassa tulee olla vähintään 200 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:
Metsä Board Kyro, Metsä Board International Oy, Metsä Fibre Kyrön sahalla ja Rengon sahalla työskentelevät, Compass Group Finland Oy Metsä Board Kyron tehtaalla työskentelevät, Konvertia Group Oy, Kiinteistöhuolto Ylinen Oy Metsä Board Kyron tehtaalla työskentelevät, Metsä Board Tako –nimiseen tehtaaseen työsuhteessa olevat työntekijät ne, jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä sekä Kyron sairauskassa.
Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua työantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyvät henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan vakuutussuhteessa vähintään 10 vuotta.
Työsuhteessa olevat:
Kassan vakuutetuiksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Vakuutetuksi on haettava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Työsuhteessa olevan henkilön vakuutussuhde alkaa vakuutussuhteen hyväksymistä seuraavan kuukauden alusta.
Eläkeläisvakuutetut:
Työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön vakuutussuhde kassassa vähintään 10 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta. Hallituksen asiana on todeta vakuuttamisen ehtojen täyttyminen. Vakuutussuhde alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana vakuutuksen edellytysten olemassaolo on todettu.
Muut vakuutetut:
Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin ns. työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ja heidät on irtisanottu työnantajan tai kassan palveluksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja he ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Näitä jäseniä kutsutaan nimellä muu vakuutettu.
Muun vakuutetun etuudet ovat samat kuin eläkeläisvakuutetun. Muun vakuutetun jäsenmaksu on 40 € kuukaudessa.
Työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka on ollut kassaan vakuutussuhteessa vähintään 10 vuotta, mutta jonka vakuutussuhde kassassa on päättynyt ennen eläkkeellä siirtymistä, voi uudelleen liittyä kassaan eläkkeelle siirtymisen tapahduttua.
Eläkeläisvakuutetun tai muun vakuutetun vakuutussuhteen alkaessa otetaan huomioon aikaisempi vakuutussuhde kassassa näitä sääntöjä sovellettaessa.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Työsuhteessa oleva kassan vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vapaaehtoisesti vakuutettu voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen. Vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi mikäli maksuhuomautuksista/perintätoimista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kolmen kuukauden ajalta.
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saamisen tai suuruuteen, tai vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi.
Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvaan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista vakuutettua on kuultava, ja erottamispäätöksen tekee hallitus. Erottamisen kestoaikaa arvioitaessa on otettava huomioon vakuutetun moitittavan menettelyn laatu, laajuus, kestoaika ja menettelyllä saavutettu hyöty.
Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden lopussa tai sen kuun lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
7 §
Kassan vakuutetun vakuutusmaksu on työsuhteessa olevalta 1,70 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Tulospalkkiosta, lomallelähtörahasta ja lomapalkan tasauserästä sekä työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.
Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta.
Eläkeläisvakuutetulta peritään 1,70 prosenttia hänen eläketulostaan, kuitenkin vähintään 14 euroa kuukaudessa.
8 §
Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan vakuutetun vakuutusmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu korvauksetta palkanmaksukausittain.
Eläkkeellä olevan vakuutetun on toimitettava kassalle vakuutusmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla.
9 §
Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja sekä voimassa olevia enimmäis- ja vähimmäismääriä enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.
LISÄETUUDET
10 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.
Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus.
Kustannuksina korvataan työsuhteessa olevalle vakuutetulle:
1.
100 % erikoislääkärin vastaanottopalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiosta, joka korvataan kohdan 6 nojalla; ei myöskään leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritystä palkkiosta, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
Yksityisten palveluntuottajien yleislääkärin vastaanottopalkkiosta korvataan 80 % peritystä maksusta;
2.
julkisen sektorin asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/92) mukaisten enimmäismäärien mukaan lukuun ottamatta hammashoidosta johtuvaa maksua;
a) poliklinikkamaksut, terveyskeskusmaksut, sarjahoitomaksut ja päiväkirurgian maksut
b) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään 180 vuorokaudelta saman sairauden johdosta;
c) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 b kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
d) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua;
e) päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien katkaisuhoidosta aiheutuneet maksut hallituksen harkinnan mukaan, kuitenkin enintään keskussairaalan alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka;
3.
a) 70 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä sairausvakuutuslain mukaan peruskorvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista; 90 % alemman erityiskorvausryhmän lääkkeistä ja ylemmän erityiskorvausryhmän lääkkeistä euromääräisen omavastuun ylittävältä osalta kokonaan.
Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.
Sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata.
b) 80 % lääkärin määräämistä puhdistusaineista ja sidostarpeista kutakin ostokertaa kohti;
4.
a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset näytteenottoineen;
b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet kuitenkin niin, että vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle magneetti- ja CT-tutkimuksista, jotka tehdään yksityisillä tutkimusasemilla, korvataan 80 % peritystä maksusta;
c) 80 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta, fysioterapeuttisesta tutkimuksesta sekä hieronnasta, naprapath-, kiropraktikko- ja osteopaattihoidosta peritystä maksusta yhteensä enintään 500 € kalenterivuodessa;
d) 80 % lääkärin määräämästä sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta peritystä maksusta;
5.
a) lääkärin määräämien sidosten ja apuvälineiden, kuten tukisiteiden ja -liivien, jalkatukien, sekä tekojäsenten ensimmäisen hankkimisen, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;
b) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkimisen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
6.
a) vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnan aikaisintaan kolmen vuoden väliajoin 300 € enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti;
b) vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle silmien näkökykyä parantavan laserleikkauksen kustannuksista kaksi kertaa sääntöjen mukainen silmälasikorvaus, mikäli edellisten lasien korvauksesta on kulunut vähintään kolme vuotta.
Leikkauksesta saadun korvauksen jälkeen on oikeus silmälasikorvaukseen aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua.
7.
a) vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle hampaiden poiston kokonaan;
b) vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä perityn muun kuin 1 kohdassa mainitun palkkion tai maksun siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä niin, että lisäetuutena suoritettavan korvauksen määrä on enintään 500 € vakuutettua kohti kahden kalenteri-vuoden aikana;
c) vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle hammasproteesin hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista 275 € enimmäismäärään proteesia kohti aikaisintaan seitsemän vuoden väliajoin.
d) vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle purentakiskon hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista hallituksen vuosittain marraskuun kassankokouksessa vahvistaman summan.
8.
50 %, kuitenkin enintään 200 € kalenterivuodessa rokotusten kustannuksista.
Kustannuksina korvataan eläkeläisvakuutetulle:
1.
100 % erikoislääkärin vastaanottopalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärin palkkiosta, joka korvataan kohdan 6 nojalla: eikä myöskään leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritystä palkkiosta, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
Yksityisten palveluntuottajien yleislääkärin vastaanottopalkkiosta korvataan 80 % peritystä maksusta;
2.
julkisen sektorin asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/92) mukaisten enimmäismäärien mukaan lukuun ottamatta hammashoidosta johtuvia maksua;
a) poliklinikkamaksut, terveyskeskusmaksut, sarjahoitomaksut ja päiväkirurgian maksut
b) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu 50 % enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuodessa sairaalan, terveyskeskuksen ja kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksusta
c) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
d) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua;
3.
a) 70 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä sairausvakuutuslain mukaan perus- korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista; 90 % alemman erityiskorvausryhmän lääkkeistä ja ylemmän erityiskorvausryhmän lääkkeistä euromääräisen omavastuun ylittävältä osalta kokonaan.
Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.
Sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata.
b) 80 % lääkärin määräämistä puhdistusaineista ja sidostarpeista kutakin ostokertaa kohti;
4.
a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset näytteenottoineen
b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet niin, että magneetti- ja CT-tutkimuksista, jotka tehdään yksityisillä tutkimusasemilla, korvataan 80 % peritystä maksusta;
c) 60 % lääkärin määräämän fysioterapian ja fysioterapeuttisen tutkimuksen omavastuu-osuudesta yhteensä enintään 500 € kalenterivuodessa;
d) 60 % lääkärin määräämästä sytostaatti-, keinomunuais- ja valohoidosta peritystä maksusta;
5. a) lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnan aikaisintaan kolmen vuoden väliajoin 260 € enimmäismäärään saakka ostokertaa kohti;
b) silmien näkökykyä parantavan laserleikkauksen kustannuksista kaksi kertaa sääntöjen mukainen silmälasikorvaus, mikäli edellisten lasien korvauksesta on kulunut vähintään kolme vuotta.
Leikkauksesta saadun korvauksen jälkeen on oikeus silmälasikorvaukseen aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua.
6.
a) hampaiden poiston kokonaan;
b) hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä perityn muun kuin kohdassa 1 mainitun palkkion tai maksun siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä niin, että lisäetuutena suoritettavan korvauksen määrä on enintään 270 € jäsentä kohti kahden kalenterivuoden aikana;
c) hammasproteesin hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista 275 € enimmäismäärään proteesia kohti aikaisintaan seitsemän vuoden väliajoin.
7.
50 %, kuitenkin enintään 200 € kalenterivuodessa rokotusten kustannuksista.
11 §
Tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan tulee olla asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai tutkimus on suoritettava/hoito annettava yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamassa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomaille ei korvata.
Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain tai muun lain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset.
12 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 300 €.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille tai ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta
13 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkaessa ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.
ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
14 §
Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi (eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse), hänelle ei makseta näiden sääntöjen 10 § mukaisia lisäetuuksia. Poikkeuksena lisäetuuksia kuitenkin suoritetaan vakuutetuille, joilla on oikeus sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan tai ansionmenetyskorvaukseen.
15 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi tai hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista tai etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutettujen tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä
16 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu tai edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
17 §
Hallituksella on oikeus määrätä ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta. Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
18 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Hakemuksessa tai sen liitteessä on annettava tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuskassan vastuun arvioimiseksi. Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä.
Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.
19 §
Näiden sääntöjen 10 § mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
20 §
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi, eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperintä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.
Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
21 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus Pirkanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
22 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
23 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) 14 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen; sekä
3) hallituksen harkinnan mukaan ylimääräisten avustusten myöntämiseen hallituksen vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon että käyttörahaston varojen tulee ensisijaisesti riittää 1-2 kohdissa mainittuihin tarkoituksiin.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
24 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
25 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toiminta-kertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
26 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
27 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
28 §
Tilintarkastajien tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja antaa niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.
KASSANKOKOUS
29 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen kautta.
30 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassan-kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
31 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa.
Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
32 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
33 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Kokouskutsu ja kassan muut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella sairauskassan www-sivuilla ja työnantajan sisäisessä kanavassa sekä paikallislehdessä.
34 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
35 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
36 §
Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
37 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset, sekä milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
38 §
Kassan hallitukseen kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat viisi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa ensimmäisenä ja toisena vuonna kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen, kolmantena vuonna yksi varsinainen jäsen varajäsen. Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.
39 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja, kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi;
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.
40 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheen-johtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
41 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mieli-piteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
42 §
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
43 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toimitusjohtaja kukin erikseen.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
44 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
JAKAUTUMINEN
45 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN
46 §
Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi
47 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa.
Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.